Ajatuksia artikkelista

Koska tiistaina ei pidetty luentoa, saimme korvaavana tehtävänä lukea Daniel Gilen artikkelin Translation Research versus Interpreting Research: Kinship, Differences and Prospects for Partnership ja pohtia sitä muutamien tekstiä koskevien kysymysten pohjalta.

Gile siis käsittelee artikkelissaan kääntämisen tutkimuksen ja tulkkauksen tutkimuksen välisiä eroja ja yhtymäkohtia sekä mahdollisuutta yhteistyöhön näiden kahden tutkimuksen välillä.

Gilen mielestä kääntämisen tutkimuksen ja tulkkauksen tutkimuksen olisi varsin kannattavaa tehdä yhteistyötä, sillä niissä on paljon samaa ja niillä on monia yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Kumpikin tutkimus voisi hyötyä toista koskevasta kirjallisuudesta - erityisesti tulkkauksen tutkimus, johon liittyvää kirjallisuutta on vielä toistaiseksi olemassa verraten niukasti.

Tulkkausta on pohdiskeltu ja tutkittu melko vähän kääntämiseen verrattuna. Gilen mukaan tulkkauksen tutkimus on enemmän keskittynyt tulkin päänsisäisiin prosesseihin ja toimintoihin kuin esimerkiksi tulkkeen laatuun tai hyvän tulkin ominaisuuksiin. Tutkimusta eivät myöskään juuri ole tehneet ammattitutkijat vaan lähinnä tulkit itse, ja usein rahasyiden vuoksi hekin mielummin luovat uraansa kuin omistautuvat tutkimukselle. Kuitenkin keskustelu ja empiirinen tutkimus tulkkauksen alalla ovat Gilen mukaan lisääntyneet viime aikoina.

Gilen artikkelissa minua harmitti se, että paikoin tekstistä sai sellaisen kuvan, että hän ei juuri pidä kääntämistä haasteellisena tai vaativana työnä. Eräässä kohdassa, jossa hän vertailee kääntämistä ja tulkkausta keskenään, hän antaa ymmärtää, että kääntäminen on kaikin tavoin paljon helpompaa kuin tulkkaus, että kääntäjällä käytössään loputtomasti aikaa ja runsaasti erilaisia lähteitä.

On tietysti mahdollista, että olen tulkinnut Gilen sanat väärin, mutta minusta vaikuttaa olevan melko yleinen sellainen ajattelutapa, että kääntäminen ei ole järin haastavaa työtä, ja että siihen pystyy kuka tahansa, joka riittävän hyvin osaa lähtö- ja tulokieltä. Mutta yhtä hyvin voisi väittää, että kuka tahansa, joka osaa käyttää saksia, voi olla kampaaja!

--

Kaiken kaikkiaan koin Gilen artikkelin melko raskaslukuiseksi ja erityistä keskittymistä vaativaksi, mutta se luultavasti johtuu siitä, etten juuri ole tottunut lukemaan tieteellistä tekstiä. Tekstin raskas tyyli kuitenkin vaikeutti ymmärtämistäni siinä määrin, etten ehkä saanut artikkelista irti niin paljon kuin olisi ollut suotavaa.

Minusta oli kuitenkin mielenkiintoista lukea enemmänkin tulkkauksesta ja sen tutkimuksesta, koska opinnoissani olen tutustunut lähes yksinomaan kääntämiseen ja siihen liittyvään tutkimustyöhön.