sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Rajankäyntiä

Osallistuin perjantaina 3. huhtikuuta FL Svetlana Probirskajan väitöstilaisuuteen, jossa tarkastettiin väitöskirja Rajankäyntiä: Suomen ja Venäjän kahdenväliset valtiosopimukset käännöstieteellisen avainsana-analyysin valossa. Vastaväittäjänä oli dosentti Marja Jänis Joensuun yliopistosta, ja kustoksena toimi professori Hannu Tommola. Tämä oli elämäni ihka ensimmäinen väitöstilaisuus, ja kokemus oli hyvin mielenkiintoinen!

Ennen tilaisuutta lukemani väitöstiedotteen ja väittelijän alkupuheenvuoron perusteella sain väitöskirjan aiheesta melko hyvän käsityksen, joka edelleen tarkentui vastaväittäjän esittämien kysymysten myötä. Olin etukäteen ollut hiukan huolissani siitä, etten kenties lainkaan pysyisi mukana tieteellisessä keskustelussa, mutta koska varsinkin väittelijän puheenvuorot olivat niin hyvin rakennettuja ja kiinnostavia, oli keskustelua oikein mielekästä seurata.

Vastaväittäjä esitti melko vähän varsinaista kritiikkiä, mutta siitä keskeisin lienee ollut huomautus kvantitatiivisen tiedon vähäisyydestä väitöskirjassa - tämän vastaväittäjä mainitsi ainakin kahdesti. Väittelijä vastasi, että oli mieluummin halunnut tutkimuksessaan keskittyä kvalitatiiviseen näkökulmaan, eikä ollut pitänyt sanamääriä ynnä muita kvantitatiivisia seikkoja olennaisina aiheen kannalta.

Vastaväittäjä esitti monia tarkentavia kysymyksiä liittyen esimerkiksi tiettyihin käsitteisiin ja niiden käyttöön, mutta suurin osa palautteesta vaikutti olevan positiivista. Vastaväittäjä kehui esimerkiksi käsiteanalyysia varsin ansiokkaaksi, ja oli sitä mieltä, että "tylsää sopimustekstiä" on käsitelty mielenkiintoisella tavalla. Loppupuheenvuorossaan vastaväittäjä kuvaili väitöskirjaa innovatiiviseksi ja rohkeaksi sekä omaperäiseksi menetelmiltään ja kysymyksenasettelultaan.

Väitöstilaisuuden seuraamista vaikeutti lähinnä muistiinpanojen tekeminen, sillä aina kirjoittaessani jotakin ajatusta ylös minulta meni osa käynnissä olevasta keskustelusta ohi.

Tilaisuus oli mielestäni yllättävän epämuodollinen: paljon huumoria oli mukana virkistämässä keskustelua! Vastaväittäjän kysymyksissä oli paikoin jopa tiettyä terävyyttä, joka olisi varmaankin säikyttänyt minut, mutta josta väittelijä ei lainkaa hämääntynyt vaan osasi vastata kysymykseen kuin kysymykseen rauhallisesti ja asiantuntevasti.

Kiinnostava ja jännittävä kokemus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti