Olen käännöstieteen englannin opiskelija Tampereen yliopistossa, ja opiskelen tällä hetkellä toista vuotta. Tämä blogi toimii oppimispäiväkirjana lehtori Päivi Stöckellin luennoimaa Käännöstieteen peruskurssia varten.
Käännöstiede, käännös- ja tulkkaustiede, translatologia. Vanha ja jokseenkin kulunut sanonta lienee oikeassa tässäkin tapauksessa: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta mikä niistä on oikea? Eräällä toisellakin kurssilla noin vuosi sitten keskusteltiin samasta aiheesta. Itse en lainkaan lämpene "translatologialle" - lähinnä siksi, että minusta kaikenlaisia lainasanoja tulisi karttaa, ja mieluummin suosia puhtaasti suomenkielisiä ilmauksia, jotta suomi säilyisi tieteen kielenä yhtä vahvassa asemassa kuin esimerkiksi englantikin. Mutta kahden muun nimityksen välillä onkin vaikeampi valita: olen itse taipuvainen kutsumaan tätä tieteenalaa "käännöstieteeksi", sillä se minulle kaikkein tutuin vaihtoehto, mutta toisaalta "käännös- ja tulkkaustiede" on mielestäni parempi siksi, että se esittää tulkkauksen omana tasavertaisena alanaan kääntämisen rinnalla. Olen kuitenkin kuullut kaikkia kolmea nimitystä käytettävän, joten lienee turvallista sanoa, että yhtä ainoaa oikeaa nimeä on mahdotonta osoittaa.
Mutta nimipulmaa tärkeämpi kysymys kuuluukin: Mitä käännöstiede tutkii? Ryhmässä keskusteltuamme listasimme muutamia tutkimuskohteita paperille. Listassa esiintyivät esimerkiksi lokalisaatio, erilaiset käännösstrategiat, viestin välittäminen kielestä toiseen sekä kääntäjän valta viestiin nähden. Minulla on suurpiirteinen, joskin hiukan epämääräinen kuva siitä, mitä kaikkea käännöstieteeseen kuuluu, mutta tätä tehtävää pohtiessani tajusin tietäväni käännöstieteestä vielä vähemmän kuin olin luullut, vaikka aihe onkin ollut esillä useamman kerran opintojen kuluessa. Toivonkin tällä kurssilla voivani kartuttaa tietämystäni ja tutustua paremmin tulevan ammattini tieteelliseen tasoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti